Koulunsa Riski joutui lopettamaan, koska hänen vanhemmillaan ei ollut enää varaa pitää tyttöä koulussa.
Hänen työpäivänsä kotiapulaisena alkoivat aina aamuviideltä ja päättyivät keskiyöllä. Lomia tai vapaapäivä ei ollut.
– En saanut mennä ollenkaan ulos ja ovet olivat aina lukitut. Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta paeta, Riski kertoo.
Työmäärä talossa oli kohtuuton, eikä hänelle annettu kunnon ruokaa. Usein se oli pelkkää riisiä tai jopa pelkkää suolaa.
Lisäksi hän oli jatkuvan ja raa’an väkivallan kohteena.
– Jokaisena päivänä minua lyötiin. Jokaisena. Korvissani on arvet loppuelämäni. He veivät ylpeyteni ja ihmisarvoni.
Hänen kaikki henkilökohtaiset tavaransa takavarikoitiin, myös henkilökortti. Edes sovittua palkkaansa Riski ei ole saanut, pelkästään pienen osan siitä.
Lopulta Riski yllättäen ajettiin talosta ulos. Hän onnistui palaamaan kotiinsa maaseudulle. Vasta silloin mustelmille hakatun tytön kotiväelle paljastui koko totuus. He haastoivat työnantajan oikeuteen.
Pian Riski asettui asumaan SASKin ja Nenäpäivän tuella ylläpidettyyn turvataloon. Hän on saanut psykologista ja sosiaalista tukea sekä lepopaikan, suojan omaa toipumistaan varten. Talossa on uusia ystäviä ja naurua. Lisäksi hän saa lakineuvontaa oikeusjutussaan.
Teksti: Laura Ventä
Kuva: Tero Vehkakoski
Lue lisää SASKin ja Nenäpäivän tukemasta työstä Indonesian kotiapulaisten hyväksi.
Katso tästä Riskin tarina videona. Video näytettiin Nenäpäivä-show’ssa 10.11.2023.
Aiheeseen liittyvää
Lapsityö kotiapulaisena vähenee Indonesiassa, mutta väkivalta ja orjuuttaminen ovat edelleen arkipäivää
”Me ponnistelemme kaikin mahdollisin tavoin, ja kotiapulaislaki toteutuu”
