Digitalisaatio muokkaa työelämää ennennäkemättömällä tavalla. On varmistettava, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen eikä kukaan jää siitä jälkeen.

Digitalisaatio mullistaa parhaillaan lähes kaikkia elämän osa-alueita, eikä työelämä ole poikkeus. Globaalissa tavara- ja palvelutuotannossa työn tekemisen tavat ja työsuhteiden ehdot muuttuvat vauhdilla automatisaation, robotisaation, digitalisaation ja tekoälyn kehittymisen myötä. Tämä muuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaa.  

Hyvä vai paha digitalisaatio? 

Monen yhteiskunnallisen toimijan mielestä digitalisaatio ratkaisee lähes haasteen kuin haasteen, oli kyseessä sitten hoitajien riittämätön määrä terveydenhuollossa tai eri ihmisryhmien välinen epätasa-arvo.

On totta, että digitalisaatio tuo paljon hyviä mahdollisuuksia.  

Työntekijän näkökulmasta uudet teknologiat mahdollistavat tuottavuuden kasvun ja talouden uudistamisen tavoilla, jotka tukevat ja suojelevat ihmisarvoista työtä. Esimerkiksi tuotantoketjujen eettisyys voitaisiin varmistaa valvomalla työoloja reaaliaikaisesti, ja digitalisaation avulla voidaan vähentää työn kuormittavuutta ja työtapaturmia. Työoloja ja elämänlaatua voidaan siis parantaa, jos teknologiaa käytetään hyvin. 

On kuitenkin valitettavasti merkkejä siitä, että digitalisaatio etenee ihmisoikeuksien, ihmisarvoisen työn, tasa-arvon ja sosiaaliturvan kustannuksella. Se on tuonut työntekijöille joukon uusia haasteita, joihin ammattiyhdistysliikkeen täytyy vastata. 

Automatisaatio ja robotisaatio vievät työpaikkoja 

Tekniikan nopea kehitys johtaa yhä useampien ammattien katoamiseen ja työtehtävien koneellistamiseen. Tämä koskee myös monia pitkää koulutusta vaativia ammatteja.  

Niillä, jotka menettävät työpaikkansa, saattaa olla aiempaa heikommat mahdollisuudet tarttua uusiin haasteisiin. Joidenkin näkemysten mukaan virallisen talouden piiriin syntyy tämän seurauksena uusia työpaikkoja erittäin niukasti tai ei lainkaan. Samaan aikaan pysyvät työsuhteet häviävät tai muuttuvat määräaikaisiksi. 

Työnantaja valvoo teknologian avulla

Digitaalisen teknologian kehittyessä mahdollisuudet valvoa työntekijöitä ovat kasvaneet. Valvonta on muuttunut läpitunkevammaksi ja jatkuvaksi. Valvonta teknologian avulla ei ole avointa, joten työntekijä ei välttämättä tiedä, mitä tietoja hänestä saadaan ja millä tavalla.

Erityisen ongelmallista on se, että teknologia mahdollistaa työntekijän valvonnan myös työhön liittymättömissä asioissa. 

Datan hallinta on avainkysymys 

Työnantajat keräävät meistä valtavia määriä dataa ja käyttävät sitä rekrytoimiseemme, irtisanomiseemme, ylentämiseemme sekä kurinpidollisiin toimiin. Työntekijöitä hallitaan datalla – data on nykyajan öljyä.  

Emme tiedä tarkasti mitä tietoa meistä kerätään ja miten, mihin tietoja käytetään ja keille kolmansille osapuolille tietoa annetaan – joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. Keskeinen kysymys onkin, kuka omistaa datan. Tällä hetkellä sen omistavat useimmiten teknologiayritykset, jotka myyvät datankeruupalveluitaan. 

Alustatyö yleistyy 

Joukko filippiiniläisiä lähettejä taoulla puun allaVuokratyö ja itsensä työllistäminen alustatalouden avulla lisääntyvät tulevaisuudessa entisestään. Moni työntekijä joutuu tyytymään pääasiassa alustatalouden ja epävirallisen talouden töihinjoissa työn suorittajalla ei ole työsopimusta, työsuhdetta eikä minkäänlaista varmuutta työn tai tulojen jatkuvuudesta.

Alustatyö luo epävarmuutta ja eriarvoisuutta työmarkkinoille ja samalla murentaa yhteiskuntien veropohjia 

Digitalisaatio luo voittajia ja häviäjiä 

Jos digitalisaatiokehitys jätetään nykyiselle polulleen, se todennäköisesti kasvattaa eri alueiden sekä sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Digitalisaatio luo voittajia ja häviäjiä.

Tämä on jo havaittavissa eri maissa: Eurooppa, Pohjoismaat etunenässä, hyötyy digitalisaation tuomista muutoksista työelämään keskimäärin enemmän kuin globaalin etelän maat. Niissä digitalisaatio tarkoittaa usein menetettyjä työpaikkoja ja kurjistuvia työoloja.

Hyödyt digitalisaatiosta kuuluvat kaikille  

SASKin ja ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena on, että digitalisaatiokehitys työpaikoilla ei jättäisi ketään jälkeen, vaan sen tulisi hyödyttää myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä globaalissa etelässä. Meidän täytyy varmistaa, että työntekijät osallistuvat teknologian käyttöönoton suunnitteluun. 

Lisäksi on huolehdittava siitä, että teknologialla on myönteisiä vaikutuksia työpaikkojen laatuun sekä edellytyksiin luoda uusia työpaikkoja. Digitalisaation ja innovaatioiden täytyy edistää parempia elinoloja ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia. 

 


 

Mikä on SASKin rooli?

SASK nostaa esille digitalisaation tuomia haasteita työntekijöille kehittyvissä maissa.

Haluamme kasvattaa kumppaniemme asiantuntemusta aiheesta sekä tukea niitä löytämään ratkaisuja digitalisaation tuomiin haasteisiin.

Vuonna 2022 liitot ympäri maailmaa järjestivät SASKin tuella työpajoja ja keskustelutilaisuuksia digitalisaation vaikutuksista. Moni liitto nosti digitalisaation aiheeksi, josta ne tarvitsevat kiireellisesti lisää ymmärrystä. Huoli kohdistui erityisesti automatisaatioon ja sen tuomaan työpaikkojen katoamiseen. Uudemmat aiheet kuten valvontakapitalismi ja algoritmeilla johtaminen saivat vähemmän huomiota.

Muutamassa SASKin hankkeessa digitalisaatio ja alustatyö ovat keskeisiä teemoja. Niissä globaalin etelän ammattiliitot luovat ratkaisuja digitalisaation hyödyntämiseksi sekä vastatakseen sen tuomiin haasteisiin. Alla olevista linkeistä pääset hankkeiden tietoihin.

 

Verkostot ja työryhmät

SASK verkostoituu kansainvälisen ay-liikkeen kanssa digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat ay-liikkeen solidaarisuusjärjestöt erityisesti Pohjoismaissa, Hollannissa ja Saksassa.

Yhdessä hankekumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa vaihdetaan kokemuksia ja strategioita, teetetään tutkimuksia ja koordinoidaan yhteistyötä, jotta se kokonaisuudessaan on mahdollisimman vaikuttavaa.

Suomessa SASK on luonut jäsenjärjestöjensä kanssa Digitalisaatio ja työ -verkoston, jossa keskustellaan aiheesta globaalista näkökulmasta, eri toimialojen haasteista ja mahdollisuuksista sekä vaihdetaan kokemuksia.

SASKin kotimaan toiminnassa digitalisaatio näkyy esimerkiksi koulutuksissa ja kampanjoissa.

SASK on mukana Kehityspoliittisen toimikunnan digityöryhmässä, joka on tilannut ulkopuolisen selvityksen digitalisaation merkityksestä kehitysyhteistyössä. Työryhmä laati selvityksen toimeksiannon ja on toiminut sen ohjausryhmänä.

Suurin osa SASKin hanketyöstä tehdään yhdessä kansainvälisten ammattiliittojen ja niiden jäsenjärjestöjen kanssa. Alta löydät niiden sekä kansainvälisen työjärjestön ILOn linjauksiin.

Ota yhteyttä

Haluatko lisätietoja teemasta digitalisaatio ja työn uudet muodot? Ota yhteyttä Camilla Lohenojaan, camilla.lohenoja@sask.fi, 045 206 6840.

 

Aiheeseen liittyvää

SASK-teemakoulutus: Tekoälyä ja valvontaa?

Koulutus on suunnattu kaikille, jotka haluavat oppia lisää digitalisaatiosta ja työn tulevaisuuden trendeistä sekä siitä, miten nämä ilmiöt näyttäytyvät globaalissa etelässä.

Lue lisää

SASKin osaaminen vahvistuu

SASKissa aloitti joukko uusia ja ”uusvanhoja” työntekijöitä. Camilla Lohenoja ja Anna Perttula on nimitetty kansainvälisten asioiden asiantuntijoiksi. Laura Ventä palasi viestintäpäälliköksi.

Lue lisää

Kumipyörien digiloikka on erilainen

Maantiekuljetuksissa digitalisaatio näyttää johtavan työolojen kurjistumiseen myös siellä, missä työvoimasta on pulaa, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen blogissaan.

Lue lisää