Qatarin virheitä ei saa toistaa

Urheilumaailma voi enää sulkea silmiään ihmisoikeuskysymyksiltä. Ihmisoikeudet kuuluvat niin kisojen eteen työskenteleville kuin urheilijoille ja kannattajillekin.

Jalkapallon MM-kisojen myöntäminen Qatarille oli iso virhe. Jotta vastaavaa ei tapahdu uudelleen, epäkohtia pitää alkaa korjata ennen kisojen myöntämistä eikä vasta sen jälkeen. Myös pelaajien täytyy saada olla nykyistä vahvemmin mukana päätöksenteossa, kun kisoista ja olosuhteista päätetään.

Qatarin esimerkki vahvistaa sen, ettei urheilumaailma voi enää sulkea silmiään ihmisoikeuksilta. Meidän täytyy tunnistaa se, että kisaisännyyksiä havittelevat maat käyttävät usein kansainvälisiä arvokisoja hyväkseen tavoitellessaan omia poliittisia ja kaupallisia intressejään.

Ihmisoikeudet eivät kuitenkaan saa olla alisteisia näille intresseille.

Ei voi jatkua niin, että urheilijat tai kannattajat joutuvat miettimään, voiko oman arvomaailman tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi matkustaa kisoihin – tai että naiset joutuvat pohtimaan pukeutumistaan ja käyttäytymistään tai seksuaalivähemmistöt valehtelemaan identiteetistään kovienkin rangaistusten pelossa. Qatarin kisojen aikana nähtyä tapaa rajoittaa pelaajien sananvapautta ei myöskään pidä hyväksyä.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen painostuksesta kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA kasvatti vaatimuksiaan siirtotyöntekijöiden oikeuksien ja työturvallisuuden suhteen Qatarissa. Aikaansaadut lainsäädäntömuutokset ovat merkittäviä, kunhan ne pannaan toimeen. Toistaiseksi lakiuudistukset hyödyttävät vain murto-osaa siirtotyöntekijöistä.

On myös ilmeinen riski, että kisojen päätyttyä uudistuksia perutaan tai niiden noudattamista ei valvota nykyisenkään vertaa. Qatarin aktivistit itse asiassa pelkäävät, että tila puuttua maan epäkohtiin kapenee entisestään.

Siirtotyö Qatarissa ei kuitenkaan pääty näihin kisoihin. Siksi kansainväliset järjestöt vaativat, että FIFA korvaa vahingot kisatyömailla loukkaantuneille ja että Dohaan perustetaan hallituksesta riippumaton siirtotyöntekijöiden keskus, joka tarjoaa tukea myös kisojen jälkeen.

Ihmisoikeudet kuuluvat yhtä lailla siirtotyöntekijöille, jalkapalloilijoille kuin kannattajillekin.

Janne Ronkainen, toiminnanjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
Panu Autio, toiminnanjohtaja, Jalkapallon Pelaajayhdistys
Piritta Gurung, Puheenjohtaja, Suomen Maajoukkueen Kannattajat ry
Matti Harjuniemi, Puheenjohtaja, Rakennusliitto

Joukko Pelin Hinta -kampanjaan osallistuvia järjestöjä otti kantaa Qatarin kisojen epäkohtiin. Kirjoitus julkaistiin ensin Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Pelin hinta -kampanjan logo, jossa kuvituksena jalkapallokenkä

Aiheeseen liittyvää

Ei ole fanin tehtävä huolehtia jalkapallokisojen ihmisoikeuksista

SASKin Pelin hinta -kampanjassa käynnistyy kesäkuussa uusi vaihe, jossa haluamme korostaa jalkapallon ja kisamaiden päättäjien roolia ihmisoikeuksien turvaamisessa.

Lue lisää

Mitä MM-kisoista jäi käteen Qatarin siirtotyöntekijöille?

Kansainväliset ammattiliitot ilmaisevat huolensa Qatarin siirtotyöntekijöiden tilanteesta jalkapallon MM-kisojen jälkeen. Kuten pelättiin, ihmisoikeuskysymykset eivät ole edenneet.

Lue lisää

Qatarin siirtotyöntekijöiden olojen täytyy parantua nykyisestä

Siirtotyöntekijöiden verellä rakennetut jalkapallon MM-kisat ovat toivottavasti historiaa, joka ei toistu enää koskaan. Jotta työntekijöiden oikeudet toteutuvat, Qatarissa pitää tapahtua vielä paljon.

Lue lisää